Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi: Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko
Palautekeskustelu
27.4.2010
Arvoisa herra puhemies!
Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi -maaseutupoliittinen selonteko on käsittelyssä. Mielestäni täällä ministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi aivan oikein, että ei pidä luoda maaseudun tulevaisuudennäkymiä kovin synkiksi, koska ne helposti ruokkivat itse itseään, vaan pitää nähdä niitä monia myönteisiä mahdollisuuksia ja pyrkiä kaikin keinoin vahvistamaan maaseudun toimintaedellytyksiä. Itse näen, että suomalaisella maaseudulla on hyvät tulevaisuudennäkymät. Monet kansainväliset trendit ja näkymät puolustavat sitä, että meillä maaseudulla on paljon myönteisiä tulevaisuudennäkymiä.
Mitä tulee ensinnäkin ruokakysymyksiin, niin maailman väestön nopea kasvu erityisesti Aasiassa merkitsee sitä, että ruuan kysyntä lisääntyy todella merkittävästi, ja se kyllä antaa tilaa myöskin suomalaiselle puhtaalle elintarviketuotannolle ja -ketjulle kaikessa laajuudessaan. Elikkä suomalaisia ruuantuottajia tarvitaan tulevaisuudessakin koko maan alueella.
Energia muodostaa erittäin suuren tulevaisuuden mahdollisuuden Suomen maaseudulle. Viime viikolla hallituksen sopima keskustan aloitteesta toteutettu uusiutuvan energian todella historiallinen lisäyspaketti merkitsee seuraavan 10 vuoden aikana noin 10 000:ta uutta työpaikkaa, joista merkittävin osa tulee Suomen maaseudulle, 10:tä miljardia euroa investointeja. Elikkä voi sanoa, että tällaista jättipakettia, kokonaisuutta, ei ole taloushistoriassa tehty, kun siihen vielä liitetään tämä perusvoimaratkaisu, ydinvoimaratkaisu, joka on mittasuhteiltaan investointina samaa luokkaa ja tulee merkitsemään myöskin hyvin vahvasti aluekehitykseen vaikuttavaa panostusta, kun toinen näistä yksiköistä sijoittuu Pohjois-Suomeen. Eli tämä energiakokonaisuus merkitsee paljon työtä ja toimeentuloa ja maaseudun toimintaedellytysten vahvistamista.
Muitten luonnonvarojen merkitys on myöskin lisääntynyt merkittävästi, erityisesti kaivannaisteollisuuden rooli tulevaisuudessa. Tuhansia uusia työpaikkoja voidaan synnyttää suoraan meidän kaivoksiimme, joita kaivoshankkeita on vireillä kymmeniä koko maan alueella, mutta erityisesti Väli- ja Pohjois-Suomessa. Tässäkin mielessä työpaikkoja kohdistuu työllisyyden kannalta vaikeimmille alueille. Eli nämä tekijät merkitsevät sitä, että suomalaisella maaseudulla on uusi tuleminen ja uusi myönteinen kehitysnäkymä edessä.
Toki se edellyttää sitä, että yhteiskunnallisilla päätöksillä myöskin edistetään tätä kehitystä. Yksi tärkeä asia on varmistaa palveluitten saatavuus maan eri osissa, niin kuntapalveluitten, peruspalveluitten kuin myöskin valtionhallinnon palveluitten. Kuntien palvelutuotannon osalta on tärkeää, että meillä on sellainen rahoitusjärjestelmä, valtionosuusjärjestelmä, joka huomioi kuntien erilaisuuksia ja eroja ja ottaa ne riittävällä tavalla rahoitusperusteena huomioon. Valtion palveluitten osalta me tarvitsemme jokaiseen kuntaan valtion paikallishallintopalveluyksiköitä, esimerkiksi kunnanvirastojen yhteyteen, jossa turvataan erilaisten lupahallinnon prosessien liikkeellelähtö jokaisessa kunnassa.
Infran merkitys korostuu myöskin. Täällä on puhuttu aivan oikein tietoliikenneyhteyksistä ja niitten merkityksestä. Se on tärkeä saattaa kuntoon yhtä lailla kuin perinteinen liikenneverkosto ja sen kunto.
Osaamisverkosto on myöskin sitä peruskysymystä, jonka täytyy olla sellaisessa kunnossa, että se palvelee ja edistää aluekehitystä. Tässä pitää varoa sitä kehityssuuntaa, mitä opetusministeriön puolella osittain on ajettu, joka voi merkitä sitä, että meillä korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluverkoston keskittämispyrkimykset ovat aika tuntuvia ja mittavia. Niitä pitää aidosti vastustaa ja pyrkiä hakemaan enempi hajotettuja ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Muutama sana sitten täällä käytettyihin puheenvuoroihin, erityisesti perussuomalaisten ja SDP:n. Tässä en nyt vedä yhtäläisyysmerkkejä, vaikka ainakin osassa noita puheenvuoroja oli vähän sen kaltaista sanomaa, jossa maalattiin tulevaisuudenkuvaa hyvin synkäksi ja näkymää aivan toivottomaksi, aivan mahdottoman toivottomaksi. Tämä vain kertoo Suomen kansalle ja erityisesti maaseudulle, että ääni perussuomalaiselle on ääni toivottomuuden ja pessimismin ja apatian puolesta, ja ei näin pidä toimia. Meidän pitää katsoa ne myönteiset mahdollisuudet ja kaikella tavalla edistää sitä, että positiivisia, tulevaisuuden kannalta myönteisiä asioita viedään eteenpäin. On hienoa, että täällä salissa on tällä hetkellä SDP:n maaseudun puolustajia, valitettavan vähän, mutta kuitenkin on kartalla myös SDP tässä. Me tarvitsemme toki yli puoluerajojen laajaa tukea suomalaiselle maaseudulle ja sen kehitykselle sekä oppositiosta että hallituksesta. Tämä on yhteinen tahtomme, yhteinen asiamme.
