Köyhyys vain lisääntyy. Nykyisen hallituksen ja edeltävien hallitusten aikana ei ole tehty riittävästi toimenpiteitä köyhyyden poistamisen eteen, vaikkakin nykyinen hallitus on tuonut takuueläkkeen ja äitiyspäivärahan korotuksen sekä eräitä muita oikeudenmukaisuutta lisääviä toimia, kuten ruoan alv:n aleneminen. Keskustan ajaman takuueläkkeen myötä kaikkein pienimmät eläkkeet nousevat jopa 180 euroa kuukaudessa.

Hallituksen budjettiesityksessä todetaan, että pysyvästi köyhien määrä on jo 500 000 ja kasvaa vielä 520 000:een. EU-tilastojen mukaan Suomessa on noin 900 000 ihmistä, jotka elävät köyhyysriskin alla. Toimeentulotukeen joutui viime vuonna turvautumaan lähes 400 000. Tilastot kertovat karua kieltään siitä, että maassamme tuloerot köyhien ja rikkaiden välillä vain kasvavat ja Suomi on jakaantunut kahteen kastiin.

Vähäosaisia ja köyhiä riittää, mutta kuunnellaanko yhteiskunnassamme vielä köyhän ääntä? Hyvinvointivaltiota mitataan siinä, miten se huolehtii heikoimmasta lenkistään. Keskusta on perinteisesti ollut "köyhän asialla" maalaisliiton aatteen oppi-isän Santeri Alkion opetusten mukaisesti. Erityisesti yli 80-vuotiaat huonokuntoiset vanhukset, 18–24-vuotiaat työttömiksi tai ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret sekä köyhät lapsiperheet kuuluvat kastiin, jolla menee kaikkein huonoimmin. Lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Sen vuoksi pääministeri Kiviniemen ehdotus uudesta lapsi- ja perheministeristä on tarpeen. Perhepolitiikan peruskorjauksessa tarvitaan muun muassa kotiavun palauttamista, vanhempainvapaan pidentämistä, joustavia työaikoja sekä osa-aikaisen lasten hoidon helpottamista.

Työllisyyden kannalta erityisesti nuorten syrjäytyminen huolestuttaa. Suomessa on tällä hetkellä jo noin 30 000 nuoren joukko, joka ei ole koulussa tai minkään työvoimapalvelun piirissä. Nuorten koulutukseen tulisi sisällyttää yrittäjyys- ja työelämäkasvatusta ja opinto-ohjausta tulisi tehostaa. Nuorissa on Suomen tulevaisuus, joten nuoriin on syytä panostaa.