Blogi

Liikenne tarvitsee lisärahaa

Liikenne tarvitsee lisärahaa

Kolumni -Kalajokilaakso lehdessä 28.3.2018

Sain vierailla viimeviikolla valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston mukana Alankomaissa, jota myös Hollanniksi kutsutaan. Matka oli mielenkiintoinen kaikin tavoin. Hollannin talous on vahvassa kunnossa ja se lukeutuu Saksan, Ruotsin ja Suomen kanssa EU:n parhaiten asiansa hoitaneisiin maihin. Hollanti on kooltaan yhdeksäsosa Suomen pinta-alasta ja väkeä on kolminkertainen määrä noin 16 miljoonaa asukasta.

Hollannissa panostetaan liikenteeseen eri muodoissaan paljon. Saimme tietää, että vuotuinen budjetti on 3 miljardia euroa, kun Suomessa se on vain miljardi euroa liikenneverkoston ylläpitämiseen ja investointeihin. Liikennesektori maksaa eri veromuotojen kautta valtion kassaan kahdeksan miljardia euroa.

Tällä vaalikaudella perusväylänpidon rahoitusta on nostettu mm. kärkihankkeen kautta noin miljardin euron verran.  Tarve on vielä moninkertainen, koska korjausvelkaa on kertynyt vuosikymmenten aikana Liikenneviraston arvion mukaan 2,5 miljardia euroa. Tämä näkyy erityisesti alemman asteen tiestöllä. Tienkäyttäjät tietävät tämän hyvin. Huonokuntoisesta teistä ja monin paikoin heikosta talvikunnossapidosta tulee kansalaispalautetta paljon, eniten saamastamme kansalaisten yhteydenotoista.

Asumisen, elinkeinotoiminnan ja työmatkustamisen kannalta tiestön kunto on avaintekijä. Tierahat valuvat pääosin etelän metropolialueelle ja Oulun seudulle, kun perusteena on liian hallitsevasti liikennemäärät. Sorateiden varsilla olevat ihmiset maksavat samalla tavalla veroja kuin keskuksissakin asuvat.

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla toiminut parlamentaarinen liikennetyöryhmä sai aikaan kaksi yksimielistä esitystä. Toinen oli liikenneinvestointien suunnittelu pitkäaikaisesti 12 vuoden eli kolmen vaalikauden jaksoissa. Eduskunnalla olisi keskeinen rooli investointien linjaamisessa. Toivottavasti tuleva uusi maakuntahallinto pääsee myös linjaamaan investointeja maakunnittain. Nykyisin ELY:n johto on pitänyt asiat epädemokraattisesti täysin omissa käsissä. Katse siellä ei ole ulottunut maakunnan eteläosiin. Toinen merkittävä linjaus johon kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat, oli 300 miljoonan euron lisäys (30 prosenttia) vuosittaisiin liikenteen määrärahoihin. Tämä näkyisi jokaisessa maakunnassa tienhoidon paranemisesta ja korjausvelan pienenemisenä.

Jedun vierailulla pari viikko sitten nousi esille jokilaaksojen poikittaisliikenteen surkea tilanne. Se voi vaikuttaa jopa opiskelijoiden koulutuspaikkavalintaan. Tarvitsemme täsmätoimia, joita lupasimme selvittää.

Suomen talouden vahvistuminen mahdollistaa lisäpanostuksia jatkossa liikenteeseen. Valtion viime vuoden tilinpäätöksen mukaan velkaa tarvitsi ottaa vain puolet budjetoidusta. Talouskasvu ja työllisyyden paraneminen jatkuvat ripeänä myös tänä vuonna. Hallitus tulee onnistumaan talouspolitiikan päätavoitteissa. Se ei ole tietenkään opposition mieleen, mutta ”räksytys” jatkuu samaan malliin.

Kevään odotusta ja rauhallista pääsiäisen aikaa Kalajokilaakso -lehden lukijoille.

<< Takaisin edelliselle sivulle