Blogi

Liikennepolitiikkaan panostettava enemmän

Liikennepolitiikkaan panostettava enemmän

Kolumni Keskipohjanmaa -lehdessä 11.11.2018

Tällä eduskunnan vaalikaudella tehtiin historiallinen muutos liikenneväylien rahoittamiseen. Tie- ja rataverkoston kunnostamiseen osoitettiin 600 miljoonan euron kärkihanke –rahoitus. Lisäksi isoista hankkeista siirrettiin noin 360 miljoonaa perustienpidon -hankkeisiin. Lisäksi perustettu parlamentaarinen työryhmä alkoi pohtia tulevaa rahoitusta ja millaisia muita vaihtoehtoja liikennehankkeisiin olisi verorahoituksen lisäksi. Meille kansanedustajille usein yhteydenotto koskee tiestön heikkoa hoitoa tai kuntoa. Ministeri Anne Berner (kesk.) on hyvin energisellä tavalla vienyt eteenpäin liikennesektorin uudistuksia. Tosiasia on kuitenkin, ettei nykyisellä valtiontalouden menokehyksellä kyetä hoitamaan tarvittavia investointeja.

Ministeri Berner esitti aikanaan uutta rahoitusmallia, jossa ulkopuolista rahaa hankittaisiin mm. eläkeyhtiöiltä pitkäaikaisiin investointeihin. Tämä rahoitusmalli ei edennyt hallituskumppani Kokoomuksen vastustuksen takia. Tämä oli harmillista, koska nykyinen tilanne rapauttaa meille tärkeän perusinfran. Ensi vuoden talousarviossa on panostettu aikaisempaa enemmän teiden talvihoitoon. Lisämääräraha on 25 miljoonaa. Huomiota on kiinnitetty myös hankkeiden valvontaan. Monissa hankkeissa lopputulos ei vastaa tilaajan toiveita ja hoidon taso jää alle sovitun tason. Paljon palautetta tulee myös sorateiden ja huonokuntoisten päällystettyjen teiden varsien asuvilta. Nämä ihmiset maksavat samat verot mm. kiinteistöverot ilman mitään vastiketta. Näiltä alueilta tulee valtaosa biotalouden raaka- aineista mm. puuta, maitoa, lihaa ja turvetta. Koska kuorma-autojen koko on kasvanut, vaatii se myös tien kantavuudelta enemmän, kuin aikaisemmin.

Parlamentaarinen työryhmä esitti 300 miljoonan lisärahoitusta vuosittaiseen budjettiin, hyvä niin.  Samalla esitetään 12 vuoden kehittämisohjelman laatimista uusista investoinneista. Tällä varmistettaisiin pitkäjänteisyys ja jatkuvuus monivuotisissa hankkeissa. Alueemme kannalta keskeistä on rautatien pääradan kehittäminen kaksoisraiteineen aina Ouluun saakka. Samoin radan sähköistäminen välillä Ylivieska - Iisalmi, jolla mm. Terrafamen kuljetukset voitaisiin hoitaa Kokkolan sataman kautta. Kasitien kunnostamiseen panostetaan paljon Fennovoiman hankkeen johdosta. Kaikissa kunnissa kautta maan on useita tiekorjauksien pienhankkeita, jotka eivät ole valitettavasti vielä edenneet Ely:n listauksissa.
Ilmastopolitiikka liittyy keskeisesti myös liikenteen päästöihin. Maailman Ilmatieteenlaitoksen liiton pääsihteeri Petteri Taalas paalutti hyvin tosiasioita. Hyvin hoidetut metsät sitovat hiiltä, toisin kuin kasvun jo päättyneissä vanhoissa metsissä. Metsien hakkuita voidaan lisätä merkittävästi ja varmistaa pohjoisen isojen investointien toteutuminen. Eikä tämä vielä vaaranna kestävää metsätaloutta. Asiassa yhdistyy työllisyys- ja talouspoliittinen tavoite.

Tällä viikolla saatiin surullinen Valviran päätös Oulaskankaan synnytysten lopettamisesta. Toivottavasti ministeri ottaa päivystysasetuksen muutoksen uudelleen harkintaan. Valviran ajojahti Oulaskangasta kohtaan on käsittämätön. Harkitsemme kansanedustajakollegoiden kanssa tutkintapyynnön tekemistä Valvirasta nimenomaan tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Nyt tehty ”arvovaltakysymys” on täysin käsittämätön. Virkamiehet eivät edes vaivautuneet käymään paikan päällä Oulaisissa ja toteamassa monia potilasturvallisuuteen vaikuttavia myönteisiä asioita, joita Oulaskankaalla on tehty.

<< Takaisin edelliselle sivulle