Blogi

Soten jarruttaminen oli tahallista

Soten jarruttaminen oli tahallista

Maakunta- ja soteuudistus jäi toteutumatta tällä vaalikaudella. Asian valmistelu oli jo pitkällä, mutta aika ei riittänyt, sillä prosessia jarrutettiin tahallisesti. Oppositiopuolueet kiistävät jarruttaneensa soten käsittelyä eduskunnassa, mutta toisin oli oikeasti. Yksi todiste siitä on, että sote-uudistusta jarrutettiin tahallaan valiokuntakäsittelyssä. Perustuslain mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. 

Sote-uudistuksen käsittelyn eri vaiheissa ja aivan erityisesti kriittisessä loppuvaiheessa, aikapulan uhatessa, suurta kiistaa ja ajankulua aiheutui väittelystä siitä, pitäisikö uudistuksen valinnanvapausjärjestelmästä tehdä EU-notifikaatio vai ei. Perustuslakivaliokunta on jo viime kesäkuussa, saanut hallitukselta selvityksen, jonka mukaan valtioneuvosto on ollut sote-uudistusta valmistellessaan avoimessa ja jatkuvassa viranomaisyhteistyössä EU-komission suuntaan. Komission ylimmän virkamiesjohdon kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, ettei komissio suosittele soteuudistuksen notifiointia.

Kyseessä eivät ole kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joista perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa. Suomen perustuslakivaliokunta on asettanut itsensä komission yläpuolella olevaksi asiantuntijaksi ja lain tulkitsijaksi EU-sääntelyssä. Kilpailu asiantuntijuudesta komission kanssa on kaiken lisäksi aivan turhaa, sillä sen enempää komissio kuin Suomen perustuslakivaliokuntakaan eivät pysty antamaan asiassa lopullista tulkintaa, vaan sellaisen pystyy antamaan ainoastaan EU-tuomioistuin, jos asia sinne viedään. Täysin turhaan aikaa vienyt notifikaatioriita on kiistaton todiste siitä, että sote-uudistusta jarrutettiin eduskunnassa tahallisesti.

Sote-asiaan linkitys notifikaatioon on siinäkin mielessä erikoinen, että siinä on kyse EU:n avoimen kilpailun edistämisestä avoimilla markkinoilla, että valtiontuella ei haitattaisi toimivaa kilpailua. Useimmat, jotka ajoivat vahvasti soteasian notifikaatiota, eivät tosiasiallisesti halunneet sitä, vaan se oli ns. keppihevonen, että nykyinen eduskunta ei ehtisi käsitellä soteuudistusta, ja tämän johdosta siirtyisi uudelle eduskunnalle.

Perustuslakivaliokunnalle eivät ole riittäneet sille laissa määrätyt tehtävät, vaan se on halunnut antaa lausuntonsa EU-sääntelyn tulkinnasta. Siihen ei ole ollut tarvetta mistään muusta syystä kuin sote-uudistuksen jarrutuksen takia. Jos Suomen perustuslakivaliokunta on asiantuntevampi ja arvovaltaisempi taho tulkitsemaan EU-sääntelyä kuin unionin komissio, sen kannattaisi tarjota palveluksiaan, tietysti hyvää korvausta vastaan, myös muiden EU-maiden lainsäätäjille.

 

<< Takaisin edelliselle sivulle