Blogi

Tuleva maakunta-ja sote-uudistus on iso haaste

Tuleva maakunta-ja sote-uudistus on iso haaste

Kolumni Haapavesi-lehdessä 20.12.2017

 

Hallitus päätti toteuttaa eurooppalaisen maakuntahallinnon suorine vaaleineen sopiessaan maakunta- ja sote-uudistuksesta. Tavoitteena on, että ensi kevään aikana eduskunta päättää lakikokonaisuudesta. Uusi järjestelmä tulisi voimaan 2020 vuoden alusta. Uusi toimintamalli selkeyttää hallintoa, vähentää eri organisaatioiden määrän murto-osaan nykyisestä, kun jatkossa 18 maakuntaa vastaisivat sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen, ympäristöterveydenhoidon, maaseutuhallinnon ja- lomituksen tehtävistä lisättynä nykyisten Ely:jen, aluehallintoviraston ja maakuntaliittojen tehtävillä. Kaikkiaan maakunnille siirtyy kuntien tehtävistä ja henkilöstöstä 50 - 60 prosenttia ja yli 20 miljardin budjetti. Kunnat joutuvat uudessa tilanteessa sopeuttamaan omia toimintojaan, koska niiden verotulot vähenevät tuloveroprosentteja pienentämällä.

Eniten huolettaa päätöksenteon keskittyminen keskuskaupunkeihin, täällä Ouluun. Maakuntavaltuuston 79 jäsenestä yli puolet valittanee Oulusta, koska koko maakunta on samaa vaalipiiriä ja äänikynnys noussee noin 1 000 ääneen. Äänestysaktiivisuus ja ehdokasasettelu ratkaisevat, esim. Keskustapiiri on päättänyt ehdokaspaikat niin, että pienehköihin kuntiinkin tulee useita ehdokkaita. Kaikki avainvirkamiehet ovat oululaisia. Maakuntiin tulee valtuuston ja hallituksen lisäksi saada erilaisia toimialakohtaisia lautakuntia. Näin maakuntien ihmisiä pääsisi päätöksentekoon ja asiantuntemus lisääntyisi. Pelkässä kaksiportaisessa mallissa olisi vain valtuusto ja hallitus, ja virkamiesten valta kasvaisi.

Maakunnat päättävät kaikista kehittämislinjauksista, esim. soten palveluverkoston rakenteesta. Lakiin tulee kirjata täsmällisesti, mitä palveluita jokaisessa kunnassa on oltava. Ellei näin tehdä, uhkana on kovan luokan saneeraus maaseutukunnissa ja palvelut karkaavat yhä kauemmiksi. Hyvät valtakunnalliset tavoitteet, mutta niin Haapavedellä kuin muissakin maaseutukunnissa Oulukeskeisyys huolettaa.

En valitettavasti täysin luota nykyiseen Ely:n johtoon. He onnistuivat lykkäämään Haapaveden Abc:n kiertoliittymän rakentamista vuodella, vaikka aloitteeni johdosta valtion budjetista hankkeelle päätettiin jo vuosi sitten hyvien verkostojen kautta 350 000 euroa korvamerkittyä rahaa. Myöhemmin kaupungin maksuosuutta vaadittiin yhä.  Sain liikenneministeri Anne Berneriltä tuen sille, ettei kaupungin rahaa enää vaadittaisi. Tietojeni mukaan Ely:n johto taipui tähän pitkin hampain ja hanke on nyt ensi vuoden toteutussuunnitelmissa. Tierahat Ely on keskittänyt täysin Oulun ympäristöön ja niin eteläalueen kuin muun harvemman asutuksen huonokuntoisia teitä selitellään kaluston vajauksella. Täysin uskomatonta selittelyä.

Valtakunnan taloudessa on kuitenkin hyvä kehitys. Talous kasvaa, vienti vetää, työttömyys pienenee ja valtion velkaantuminen hidastuu. Suomi kuntoon tavoite on toteutumassa. Kasvun hedelmiä tulee vain saada Haapavedelle ja muutoinkin alueellemme.

Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2018

ANTTI RANTAKANGAS
kansanedustaja, (kesk), Haapavesi

<< Takaisin edelliselle sivulle