Blogi

Uuden EU-rahoituskauden valmistelut etenevät

Eduskunnasta Antti Rantakangas:

Uuden EU-rahoituskauden valmistelut etenevät

Kolumni Kalajokilaakso -lehdessä 23.5.2018

Euroopan unionin komissio esittää pohjaksi uutta rahoituskehystä seuraavalle ohjelmakaudelle 2022–2027. Tavoitteena on päättää rahoituksesta ensi vuoden aikana, Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

Tiedossa on Britannian ero EU:sta, joka jättää n. 10 miljardin aukon budjettiin. Itäisen Euroopan jäsenmaat haluaisivat nettomaksajien hoitavan rahoitusaukon. Siihen eivät suurimmat maksajat kuten Saksa, Ranska ja Hollanti suostu. Ne ajavat tiukkaa yhden prosentin rahoitusosuutta bruttokansantuotteesta.

Suomen linja on hieman joustavampi, koska kannamme huolta suomalaisen maatalouden ja aluepolitiikan rahoituksen jatkosta. Suomi sai liittymissopimuksessa aikoinaan ns. harvan asutuksen perusteen aluetukeen. Tämä on varmistanut pohjoiseen varsin hyvin kehitysrahoja koko jäsenyytemme ajan.

Niistä ovat hyötyneet myös alueemme seutukunnat ja koulutusorganisaatiot merkittävästi. Pienimuotoisella Leader-rahoituksella on lisäksi toteutettu hankkeita, jotka muuten olisivat jääneet ilman rahoitusta. Kaikki tämä on merkinnyt lisäpotkua aluekehitykseen.

Kansallisen rahoituksen merkitys korostuu tulevalla kaudella. Maatalouden rahoitukseen komissio esittää viiden prosentin leikkausta, jota on vaikea hyväksyä, koska maatalouden kannattavuus on jo nyt kriisissä.

Kyse on siitä, haluammeko pitää riittävän omavaraisuuden tärkeimmistä elintarvikkeista. Vastauksen pitäisi olla itsestään selvästi kyllä. Maatalouden investointihalukkuus maakunnassa on vielä hyvä. Pohjois-Pohjanmaalla on vahva maausko, missä investointihakemusten määrä on maan paras. Se on erinomainen asia.

Eduskuntakeskustelussa EU:n uudesta rahoituskehyksestä pääviestinä oli, ettei EU:lle ylisuurta budjettia vaan kansallisesti hoidetaan meille tärkeät asiat. Tämän toi esille entinen puhemies ja ministeri Eero Heinäluoma (sd.), osassa puheenvuoroja oli kyllä valitettavasti ”taivaanrannan maalailua”.

Joka tapauksessa tarvitsemme laajaa kansallista yhtenäisyyttä. Samanlaista sooloilua ei pidä enää tapahtua, miten kävi hiilinieluasiassa, jossa moni europarlamentaarikko toimi meidän kansallisten etujen vastaisesti.

Kevät eteni ja pellot kuivuivat tänä vuonna nopeasti. Peltotyöt ovat nyt hyvässä vauhdissa. Toivotaan parempaa satokautta ja markkinahintojen paranemista. Alueellemme alkutuotanto on tulevaisuudessakin tärkeä elinkeino, samoin biotalous kokonaisuutena koko kansakunnallemme.

Antti Rantakangas
kansanedustaja (kesk.)
Haapavesi

<< Takaisin edelliselle sivulle